Tilasto, todennäkoisyys, logiikka ja todellisuus

Otsikon kolme ensimmäistä asiaa: tilasto, todennäköisyys ja logiikka ovat tapoja yrittää selittää, ymmärtää ja ennustaa otsikon neljättä asiaa, todellisuutta. 

Tilastojen uskottavuutta määrittää merkittävästi otannan laajuus ja aikajakso, millä tämä tieto on kerätty. Toisin sanoen mitä suurempi N ja pidempi aika sitä parempi tilasto. Tilasto kuitenkin kertoo, merkittävin rajoituksin lisäisin, menneestä eikä menneisyys ole kovin hyvä tapa ennustaa tulevaisuutta. Tilasto ei ole kovin hyvä tapa edes menneisyyden selittämiseen. 

Kirjoittamisen hetkellä olen elänyt karkeasti laskettuna 16 142 päivää enkä ole kuollut näistä yhtenäkään. Tilastollisesti minua voisi kutsua kuolemattomaksi. Tarkoitukseni ei ole pyöritellä pseudotieteellistä intellektuellia viisastelun karusellia vaan osoittaa, että tilastot eivät ole koko tarina. Minulla on epäilykseni tämän tilastollisen kuolemattomuuteni suhteen. 

Stephen Jay Gould kirjoittaa esseessään Median isn’t the message omasta kokemuksestaan. Hänellä todettiin harvinainen syöpä, joka usein liittyy altistumiseen asbestille. Mediaani elinikä tämän parantumattoman taudin kanssa on 8 kuukautta, minkä johdosta ensimmäinen ja hyvin luonnollinen johtopäätös on, että tuo on se aika mitä on jäljellä. Mediaani on kuitenkin lähinnä puoliväliä merkitsevä piste. Tässä tapauksessa se tarkoittaa, että puolet sairastavista elävät pidempään, jopa useita vuosia pidempään. Esseen kirjoittamisen jälkeen Gouldin kuolemasta raportoi kaksi eri julkaisua, tosin viisi vuotta oli väliä näillä tiedoksiannoilla. Gould eli 20 vuotta diagnoosin saatuaan. 

Todennäköisyys voidaan ilmaista matemaattisena arvona tai käyttämällä sanoja kuvaamaan sitä, kuinka todennäköistä jokin on. 

Otetaan esimerkki ajatusleikin muodossa. Venäläistä rulettia pelataan revolverilla, jossa on yksi luoti. Tällöin mahdollisuus selvitä hengissä on viisi kuudesta. Matemaatikko ja tilastotietelijä pitävät tätä todennäköisesti vähintään kohtuullisena. Tässä ajatusleikissä joka kuukausi kymmenen vuoden ajan painetaan liipasinta ja mikäli luoti ei osu kohdalle niin tästä seuraa 10 miljoonan palkkio. 

Matemaattisesti todennäköisyyden laskeminen ei ole kovin vaikeaa laskemiseen vähänkään suuntautuneille mutta tämä tulos ei kerro mitään konkreettista. 

Konkreettisesti meillä on vajaa kourallinen miljonäärejä erittäin suurella hautausmaalla. 

Coca Colaa ei ole haastettu aikoihin alkoholittomien virvokkeiden markkinoilla. Jos pääsisit istumaan monikansallisen yrityksen hallitukseen, jonka tehtävä olisi juurikin haastaa edellämainittu juoma niin loogisesti lähtisitte tekemään paremman makuisen juoman joka myytäisiin hieman isommassa ja tyylikkäämmässä pakkauksessa hieman pienemmällä hinnalla. 

Todennäköisesti tai tilastollisesti ettekä ainakaan loogisesti lähtisi haasteeseen omituisella mutta hieman pahanmakuisella juomalla jonka pakkaus on pieni ja hinta suuri. 

Red Bull teki näin ja mikäli menestystä arvioidaan esimerkiksi merkin nimeä kantavien Formula-1 tallien muodossa niin Red Bull voi ihan hyvin. 

Sir Karl Popperin falsifikaatioperiaatteen pohjana on havainto siitä, että tieteellisiä selitysjärjestelmiä on mahdotonta todistaa aukottomasti oikeiksi, koska induktiivisen eli yksityistapauksista, esimerkiksi tieteellisistä kokeista, yleistävän päättelyn pohjalta voidaan päätellä itse asiassa vain se, että tähän mennessä ei ole tullut vastaan yksittäistapausta, joka kumoaisi esitetyn selityksen tai teorian. Minkä tahansa teorian aukottomasti vääräksi todistaminen sen sijaan on mahdollista. Klassinen esimerkki joutsenista on käsittääkseni juuri Popperin käsialaa. Teoria oli, että kaikki joutsenet ovat valkoisia ja kaikki havainnoit tukivat tätä aina siihen asti, kunnes Australiaan päästiin ja löydettiin entuudestaan tuntematon variantti, joka on täysin musta. Tästä johtaa myös termi black swan, jota käytetään kuvaamaan epätodennäköistä mutta seurauksiltaan merkittävää tapahtumaa. 

Mitä tekemistä tällä on sen kanssa mitä sinä teet? Tähän en pysty vastaamaan, koska en tiedä mitä sinä teet enkä edes kuka tai mitä sinä olet. Pahoittelut, mutta en voinut vastustaa pienoista viisastelua. 

Lasten ja nuorten harrastuksista

Jos toimit liikunta- ja/ tai kuntasektorilla niin tiedät tai olet ainakin kuullut harrastamisen Suomen mallista.

Olen tämän kyseisen mallin kanssa viettänyt aikaa viime aikoina ja havainnut, että siinä nojataan suunnittelun osalta hyvin vahvasti tilastoihin joiden aineisto on vähintään epäilyksen alaista, lasketaan todennäköisyyksiä erilaisille toteutumisen muodoille saman aineiston pohjalta mistä johdetaan loogisesti loogisia päätelmiä siitä, mitä todellisuus tulee olemaan myöhemmin syksyllä. 

Harrastamisen Suomen malli on oman kokemukseni perusteella vilpittömin ja isoin satsaus, mitä maassamme on tehty lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja tämä on hatun noston arvoinen asia. 

On tärkeää ymmärtää, että valtava määrä nuoria harrastaa erilaisia asioita eivätkä ole vaarassa tippua rakenteiden väliin tai syrjäytyä. Suomen malli ja yleensä koko keskustelu harrastuksista ei siinä mielessä koske heitä. Valtava määrä ei kuitenkaan harrasta yhtään mitään ja tippuisivat rakenteiden väliin elleivät olisi niin ylipainoisia, että eivät mahdu niihin. Tämä hieman asiaton kommentti on pieni sivallus liikunta-alan sosiaalisen median kommentointiin, mitä jos uskominen on niin lapset, nuoret, aikuiset ja seniorit kaikki tulivat ylipainoisiksi sillä viikolla, kun hallitus sulki kuntosaleja. 

Toinen tärkeä seikka on ymmärtää, että harrastaminen perustuu merkittävässä määrin kunkin omaan käsitykseen harrastamisesta ja siitä mitä on harrastaminen. Yksi harrastaa kävelyä ja toisen mielestä kävely ei voi olla harrastus kuten ei pyöräilykään, koska ne ovat vain paikasta toiseen liikkumisen muotoja. 

Haluan kuitenkin nostaa pari kissaa pöydälle. Tämä on kielikuva, koska kaikki kissoja tuntevat tietävät, että ne eivät pöydällä kauan pysy. Todennäköisesti. 

Kissa numero yksi on nimeltään Islanti, joka nimestään huolimatta on rodultaan norjalainen metsäkissa, roteva tupsukorva mutta vain siksi, että islannin hevonen ei ole kissa. 

Suomen malli perustuu Islannin malliin ja ainoa syy miksi Islannin malli yleensä ketään laajemmin kiinnostaa on se, että maa menestyi odotuksia selvästi paremmin 2016 EM-kilpailuissa edetessään puolivälieriin ja tämän syyksi nostettiin Islannin malli, jossa maksuttomat harrastukset koulupäivän yhteydessä ovat mahdollistaneet toimintaan osallistumisen periaatteessa kaikille. Islannin malliin kuuluvat myös pitkät rajaheitot ja kuolettavan tylsä jalkapallo. Jos kaikki 211 FIFA:n jäsenmaata pelaisivat samalla tavalla jalkapallo EI olisi maailman suosituin laji. 

Tämä ratkaisu on hopealuoti ja vaikka tilastollisesti hopealuodit saattavat toimia niin niitä ei todellisuudessa ole olemassa.  

Kissa numero kaksi voisi olla rodultaan ragdoll, joka voi halutessaan valahtaa veltoksi. Sen vuoksi nimi onkin kissalle kieltämättä erikoinen Osallistava Kysely. Osallistavilla kyselyillä kun on vankan datan sijaan taipumus tarjota veltoksi valahtanutta löysää irtonaista tietoa, joka saattaa pitää paikkansa tai saattaa olla pitämättä. 

Suomen mallin kyselyissä selkeä suosikki oli parkour. Tähän on varmasti useita syitä mutta oma Daniel Kahnemanin luokittelema nopea ja epäanalyyttinen systeemi 1 ajatteluni kertoo, että parkour on kyky asua kolmannassa kerroksessa ja kulkea parvekkeen kautta sisään ja ulos turvallisesti mutta nopeammin kuin hissi kuljettaisi. Kuka nyt ei tätä kykyä halua itselleen? Ei siitä ainakaan mitään haittaa ole. 

Parkour on fresh, nouveau ja edustaa kaikkea sitä mitä hiihto, jalkapallo, yleisurheilu ja järjestetty urheilu yleensä ei edusta. Mielestäni parkour on siis ihan mahtava tapa liikkua, sen historia ja synty Pariisin lähiöissä ja David Belle liikkujana - mitä tuossa nyt ei rakastaisi!

Disclaimer. Itse siis tiedän kyllä aiheesta jos jotakin ja systeemi 2 on tehnyt parkourin kanssa töitä mutta käytän edelleen hissiä. 

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki pienen koulun 34 oppilasta, jotka sen valitsivat ensimmäisenä ehdottomasti-osallistun-jos-kerho-tulee optiona tulevat kerhoon. 

Varsinaisten kyselylomakkeiden tarkastelu kertoo osittain tarinan eri tavalla. Luokalla on 12 oppilasta, joista 6 palauttaa täysin identtisen lomakkeen. Kaikki ovat vielä samaa sukupuolta ja sen ikäisiä, että sillä on yleensä merkitystä kenen kanssa ollaan. Kaikissa tiiviissä porukoissa on johtaja tai joku, jonka mielipide on oleellisempi kuin muiden. Kaikissa näissä porukoissa on muutama kenellä ei ole mielipidettä ja joku kenen mielipide ei oikeastaan kiinnosta muita. Ryhmän osallistuminen on siis yhtä todennäköistä kuin kuolema venäläisessä ruletissa. 

Kun kuviossa otetaan huomioon vielä se, että kukaan ei ole koskaan oikeasti kokeillut parkouria eikä oikeastaan tiedä mitä se edes on pois lukien tuo vaistomaisesti mieleen tuleva kyky kulkea esteettä parvekkeen kautta niin on täysin mahdollista, että edellisen vuoden marraskuussa täytetty kysely ei enää ole ihan mielen päällä seuraavan vuoden syyskuussa, kun mietitään mitä tehdään koulun jälkeen. Muuttujia on liikaa. Viikonpäivä, lukujärjestys, muut harrastukset. Lista jatkuu. Yksittäistä tilannetta kuvaavaa dataa on vain oikeasti vaikea käyttää ennustamaan tulevaisuudessa ehkä tapahtuvaa täysin erilaista tilannetta ja kuinka siinä käy. 

Pystyisin helposti pitämään tästä aiheesta muutaman tunnin luennon mutta tyydyn tässä vain toteamaan, että osallistavat kyselyt ovat tärkeitä mutta enemmän sen vuoksi, että ne antavat mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa kuin niistä saatavan tiedon vuoksi. Niistä kerättävä tieto on parhaimmillaan suuntaa antavaa ja se pitäisi myös sellaisena ottaa eikä laskea sen varaan sen enempää. 

Tästä esimerkki avoimista vastauksista. Yksi vastaaja kertoi, että kaverit ovat harrastuksissa parasta mikä on tämän perusteella yhtä merkittävä syy harrastaa kuin kuumien tyttöjen katselu ja kaksi vastaaja kertoi, että kysely on paska, joka oli ainoa useamman kuin yhden vastaajan jakama avoin palaute. Kuinka luotettava on kysely, joka jakaa mielipiteet kaiken muun kuin kyselyn laadusta kertovan arvion osalta.

Kolmas kissa on bengali nimeltään Pink Floyd. Bengalit muistuttavat pientä leopardia. Pink Floyd nimi juontaa samannimisen yhtyeen Another brick in the wall kappaleeseen.

We don't need no education
We dont need no thought control
No dark sarcasm in the classroom
Teachers leave them kids alone
Hey! Teachers! Leave them kids alone!

Haluamme pelastaa edes nuoret mutta olemmeko kysyneet nuorilta pitääkö heidät yleensä pelastaa ja jos pitää niin onko järjestetty harrastustoiminta se tapa, millä tämä pelastus tapahtuu. 

Entä jos nuoret vain haluavat olla rauhassa? 

Väitän, että 100 % harrastuneisuus on aikuisten ja yhteiskunnan asettama tavoite. Ei kohderyhmän. Veikkaan, että tuosta saisi myös jonkin kansainvälisen erinomaisuus-palkinnon. 

En pidä mahdottomana, että harrastuksen Suomen mallin paholaisen riivaama nuori kokee olonsa samanlaiseksi kuin hiekkarannalla päivää paistatteleva valas. Yrittää nauttia auringosta ja lepäillä silmät kiinni mutta koko ajan yksi joukko heittää ämpäreillä vettä päälle ja toinen yrittää työntää takaisin mereen. 

Yritä siinä nyt rentoutua ja elää elämän parasta aikaa. 

Vaihtoehtoinen reitti määränpäähän.  

Oli sitten kyseessä lasten ja nuorten harrastukset tai yrityksen asiakastyytyväisyys niin erilaiset teoriat ja mallit, joita voi kutsua termillä benchmarking tai best practice tai ihan vain kopioimiseksi, sillä sitähän se on, ovat aina vaihtoehto. 

Popperin falsifikaatioperiaatteen mukaisesti testaten nämä toimivat vain siihen asti kunnes eivät enää toimi ja tämä piste saavutetaan ennemmin, ei myöhemmin. Hopealuoteja ei ole. 

Islannin mallia on testattu ja sillä on saavutettu puolivälieräpaikka. Suomen malli on pilotoitu mutta kisapaikka irtosi kyllä jo ennen tätä eli kenties parempaa on vielä luvassa. 

Jos kuitenkin hyväksymme sen, että mikään yksittäinen ratkaisu ei ole lopullinen ratkaisu niin voimme lähteä käsittelemään tilannetta. Kaikkea ei voi laittaa samalle hevoselle eikä kaikkia hevosia voi pelata. Jos hevosista olisi kyse niin itse pelaisin niitä hevosia, jotka miellyttävät minua ja joilla on ystävälliset kasvot. Koska en tiedä hevosista mitään niin tuo periaate on aivan yhtä hyvä kuin mikä tahansa muu. 

Ajatus on kuitenkin jakaa resurssit ja tavoitteet eikä tavoitella yhtä isoa voittoa, joka mahdollistaa eläkkeelle siirtymisen vaan poistaa täydellisen romahduksen mahdollisuus. 

Wall Streetin paras meklari ei ole se, joka tekee isoimman tuloksen vaan se, joka pelaa peliä niin pitkään kuin haluaa ja poistuu omilla ehdoillaan kun hetki koittaa. Isot voittajat ovat aina vielä isompia häviäjiä. Se, että tuot pankille seitsemässä vuodessa yli 200 miljoonaa ei auta siinä vaiheessa, kun häviät 600 miljoonaa seitsemässä päivässä. 

Lasten ja nuorten harrastamisen suhteen tämä tarkoittaa sitä, että et yritä tavoittaa ja kiinnittää kaikkia syrjäytymisen riskissä olevia nuoria yhtä aikaa. Ymmärrät, että näin ei tule tapahtumaan. 

Pienet jatkuvat voitot ja varmuus siitä, että toiminta ei romahda missään olosuhteissa takaavat pitkällä aikavälillä varsin kelvollisen tuloksen. Kun on kyse asioista joita on näin vaikea tilastoilla ennustaa, todennäköisyyksillä selittää ja loogisesti ymmärtää niin varsin kelvollinen on oikeasti hyvä.  

Todellisuutta ei tarvitse kesyttää eikä ohjailla. Sopeutuminen riittää. 

Hyväksy, että et tiedä ja ymmärrä, että voit tietää vain sen mitä olemassa oleva tieto mahdollistaa. 

Tiedä, että uutta tietoa syntyy koko ajan. 

Etsi ja omaksu. 

Toista.