Paljon painaa yksi päätös?
Oli isänpäivä ja meillä oli treeneissä ohjelmassa ensin peli isät vastaan pojat ja ainahan se päätyy rangaistuspotkuihin. Pojat olivat sen ikäisiä, että olivat ensimmäisen kerran voittaneet isät niin, että isät oikeasti yrittivät. Helvetti että olivat olleet hyvässä valmennuksessa!
Rangaistuslaukauskilpailussa oli kaksi vetäjää jäljellä mutta vuoromme loppui tasalta. Olimme ajassa .00. Alkamassa oli oman seuran pienten poikien treenit ja Isä-joukkueen toiseksi viimeinen vetäjä oli lähtemässä vetämään rangaistuspotkua ja maaliin halusi tätä varten tulla tulla oma poika.
Gordon Gekko ja zero-sum game. Joku voittaa. Joku häviää. Resurssia ei itsessään hävitä eikä voiteta mutta käsitys resurssin omistajuudesta vain siirretään yhdeltä toiselle.
Mitä päätti tuon joukkueen valmentaja tässä tilanteessa?
Teemme päivässä paljon päätöksiä. Niitä ei vain voi välttää. Jos laitat määrästä kyselyn Googleen saat vastauksen 35.000. Tämä on aika suuri luku. Päädymme päätöksiin varmasti aika kevyin perustein, pakkohan se on - ei tuota määrää pysty edes pahin jahkailija märehtimään. Ei vain kerkeä. Entä eläimet. Valintamme ovat hyvin erilaisia, kuin esimerkiksi antiloopin, jonka konflikti on mahdollisesti pieni kisailu leijonan kanssa savannilla ja kepeä päätös koskee sitä, syökö ensin ruohoa ja juoko vettä vai toisinpäin. Määrä kun on aina joko tarpeeksi tai kaikki.
Oletko koskaan ollut konfliktilanteessa sellaisessa roolissa, että molemmat osapuolet, yleensä toisistaan tietämättä, käyvät esittämässä sinulle huolensa? Jos olet esimerkiksi valmentaja, sinulla on lapsia, ystäviä, olet esimiesroolissa tai muuten vain uskottu henkilö niin tämä on hyvin todennäköistä. Jos mikään näistä ei toteudu niin olisi ehkä päätöksen paikka - mitä pitäisi alkaa valmentamaan...
Asiaan. Tiedät, että kuulet kaksi eri näkökulmaa samasta tilanteesta mutta usein kertojat ottavat itselleen rooleja ja antavat toisilleen sellaisia rooleja, mistä johtuen irrallaan nämä kertomukset voisivat kuvailla täysin erillisiä tilanteita. Lammaspaimen puolustaa karitsoja itseänsä Luciferia vastaan ilman muuta asetta kuin oikeuden valaisema kämmen. Tai kuinka sitä ammattilainen yrittää parhaansa ja korjaa kollegan virheitä mutta sitä ei voi enää kieltää ja jopa asiakkaat huomaavat. Eivät toki reklamoi mitään virallista kanavaa pitkin paitsi kyseisen, selkeästi uskotun kautta - kun asiakas-suhde on mennyt yli sen mitä kukaan voi odottaa. En yllättyisi siitä, että jossain olisi henkilö, joka uskoo ilman epäilystä, että puolustaessaan itseään ne kaikki 37 puukoniskua olivat tarpeellisia. Selkään. Kyllä, olihan se nopea aluksi mutta hidastui kummasti parin ensimmäisen jälkeen eli mitä siinä ihmettelemään.
Pieni värikynän käyttö on lähes odotettavaa. Varmasti hyvin moni on ilmoittanut sairaudestaan puhelimen välityksellä, kertonut olevansa *kröööh* flunssassa. Ja ollutkin kuumeessa ja vointi muutenkin paska mutta silti tuo *kröööh* oli sitten pakko vetästä. Tunnustan. Ymmärrät yskän? *kröööh. Pointti on, että ihminen uskoo kaiken mitä suoltaa jos näin on päättänyt tilanteen nähdä. Ja näihin perustamme sitten ainakin osan noista 35000:sta päätöksestä.
Kävin keskustelun poikani kanssa. Olimme sopineet salipäivän, vuorossa olisi rinta ja core. Olin salilla puuhaamassa, koska en ollut saanut vastausta viesteihin ja aika oli suunnilleen niillä kulmilla milloin jotain tapahtuu. Sain vastauksen, että hän oli kotona ja motivaatio oli alhainen. Sellaista sattuu. Kävimme keskustelun Whatsappin välityksellä. Hän kertoi alkuun että ei ole tulossa nyt mutta tulee myöhemmin. Sanoin, että tämä ok ja laitoin meidän treenin hänelle. Sitten hän sanoi, että ei täysin ymmärrä meidän treeniä ja että mieluummin tulee nyt. Tähän sanoin että hieno homma. Odotan. Tämän jälkeen pääsimme motivaatioon ja kannusteisiin. Viestini oli jatkuvasti, että minulle kaikki ok. Tulee tai ei. Hän tiedosti hienosti, että jos ei tule nyt saattaa koko viikko mennä hukan persiiseen. Kerroin, että sitten helppo homma - tule. Sen jälkeen hän kertoi, että yrittää vältellä vastausta mutta ei toki tunne suuren suurta hinkua sinne hukan persiiseen myöskään. Minkä jälkeen päädyimme siihen, että haluaa sluibailla viikon mutta ei sitten haluakaan. Päätöksen tekeminen oli vaikeaa. Sanoin, että lähde liikkeelle vain. Ei tarvitse päättää sen enempää. Vedimme kovan treenin.
Paradigmaa on vaikea muuttaa.
Tämä klassinen anekdootti, joka erinomaisesti tuo esiin muutoksen tarpeen paradigmassa sekä itsepäisyyden vaarat, on varmasti monelle tuttu. Alkuperäinen tarina on laivastoupseeri Frank Kochin peruja.
Paradigma on minkä tahansa tieteenalan sillä hetkellä hyväksytty ajattelutapa, teoria. Paradigma on yleisesti hyväksytty totuus. Paradigma on myös se oma näkökulmasi, mistä luopuminen on hyvin hyvin vaikeaa, vaikka se olisi välttämätöntä.
Kun palaan keskusteluun poikani kanssa olisin voinut hyvin menettää malttini, kertoa että pidä tunkkisi jne. Tässä tapahtui tietoinen valinta. En lähtenyt tunteideni vietäväksi sillä tiedän, mikä on tavoitteeni. Tavoitteeni on auttaa häntä omalla matkallaan niin paljon kuin pystyn. Tukea parhaani mukaan ja ymmärtää kun se on tarpeen. Olisin ollut aseeton tämän tilanteen edessä mutta ilmeisesti lukeminen kannattaa, jos omaksuu edes osan siitä mitä lukee. #henkinenkasvu
Kuinka paljon yksi valinta painaa? Omalla kohdallani asia on paljon yksinkertaisempi mitä harjoitteluun tulee. En ole koskaan jättänyt menemättä, kun on pitänyt mennä. Jos en mennyt niin silloin ei pitänyt.
Tämä valinnan mahdollisuus erottaa meidät luonnon tilanteesta. Antilooppi ei voi valita leijonan kanssa lähteekö haastamaan oikeudessa, pyytääkö anteeksi tai tekeekö jonkin odottamattoman ratkaisun ja poistuu yhteisöstä liittyäkseen kulttiin. Antiloopilla on vain kaksi ratkaisua selviämisen kannalta - oikea ja väärä. Leijonalla on lauman ruokkisen suhteen täsmälleen samat - oikea ja väärä. Ei edes kulttia. Tilanne on win/lose tai lose/win. Tilanteessa ei ole optiota win/win - no deal.
Ihmisellä on aina valinta.
Mitä valitsi valmentaja isänpäivänä?
Kun isä lähti ottamaan vauhtia potkuun valmentaja oli maalin tolpalla ja lähti siirtämään sitä pois kesken vedon.
Mitä luulet, että tapahtui vedolle ja miltä koko hienon tapahtuman loppu tuntui. Valmentajalle kerrottiin kyllä tilanne ja treenien alku sillä kohdalla täyttä kenttää olisi ollut myöhässä sen .01.
Tämä minuutti oli ratkaiseva sen harjoituksen ja kenties joukkueen kannalta myös tulevaisuudessa.
Mitä tässä valinnassa tapahtui jos mietimme edellä luettua? Tämä saattoi olla valmentajalle päätös numero 8.456. Selkeä konflikti. Vaatii tiukan linjan eli ei ole ensin veto sitten siirto. On vain siirto. Oikea ja väärä. Ja jopa ilman värikynää - olihan vuoro alkanut. *kröööh*. Zero-sum game. Gordon Gekko. Resurssin omistajuuden käsitys vain muuttui. Joku voitti ja joku hävisi.
Mikä oli tämän valinnan paino. Mitä joku hävisi on aika selkeä mutta mitä joku voitti?
Paljon yksi päätös voi painaa?
Rangaistuslaukauskilpailussa oli kaksi vetäjää jäljellä mutta vuoromme loppui tasalta. Olimme ajassa .00. Alkamassa oli oman seuran pienten poikien treenit ja Isä-joukkueen toiseksi viimeinen vetäjä oli lähtemässä vetämään rangaistuspotkua ja maaliin halusi tätä varten tulla tulla oma poika.
Gordon Gekko ja zero-sum game. Joku voittaa. Joku häviää. Resurssia ei itsessään hävitä eikä voiteta mutta käsitys resurssin omistajuudesta vain siirretään yhdeltä toiselle.
Mitä päätti tuon joukkueen valmentaja tässä tilanteessa?
Teemme päivässä paljon päätöksiä. Niitä ei vain voi välttää. Jos laitat määrästä kyselyn Googleen saat vastauksen 35.000. Tämä on aika suuri luku. Päädymme päätöksiin varmasti aika kevyin perustein, pakkohan se on - ei tuota määrää pysty edes pahin jahkailija märehtimään. Ei vain kerkeä. Entä eläimet. Valintamme ovat hyvin erilaisia, kuin esimerkiksi antiloopin, jonka konflikti on mahdollisesti pieni kisailu leijonan kanssa savannilla ja kepeä päätös koskee sitä, syökö ensin ruohoa ja juoko vettä vai toisinpäin. Määrä kun on aina joko tarpeeksi tai kaikki.
Oletko koskaan ollut konfliktilanteessa sellaisessa roolissa, että molemmat osapuolet, yleensä toisistaan tietämättä, käyvät esittämässä sinulle huolensa? Jos olet esimerkiksi valmentaja, sinulla on lapsia, ystäviä, olet esimiesroolissa tai muuten vain uskottu henkilö niin tämä on hyvin todennäköistä. Jos mikään näistä ei toteudu niin olisi ehkä päätöksen paikka - mitä pitäisi alkaa valmentamaan...
Asiaan. Tiedät, että kuulet kaksi eri näkökulmaa samasta tilanteesta mutta usein kertojat ottavat itselleen rooleja ja antavat toisilleen sellaisia rooleja, mistä johtuen irrallaan nämä kertomukset voisivat kuvailla täysin erillisiä tilanteita. Lammaspaimen puolustaa karitsoja itseänsä Luciferia vastaan ilman muuta asetta kuin oikeuden valaisema kämmen. Tai kuinka sitä ammattilainen yrittää parhaansa ja korjaa kollegan virheitä mutta sitä ei voi enää kieltää ja jopa asiakkaat huomaavat. Eivät toki reklamoi mitään virallista kanavaa pitkin paitsi kyseisen, selkeästi uskotun kautta - kun asiakas-suhde on mennyt yli sen mitä kukaan voi odottaa. En yllättyisi siitä, että jossain olisi henkilö, joka uskoo ilman epäilystä, että puolustaessaan itseään ne kaikki 37 puukoniskua olivat tarpeellisia. Selkään. Kyllä, olihan se nopea aluksi mutta hidastui kummasti parin ensimmäisen jälkeen eli mitä siinä ihmettelemään.
Pieni värikynän käyttö on lähes odotettavaa. Varmasti hyvin moni on ilmoittanut sairaudestaan puhelimen välityksellä, kertonut olevansa *kröööh* flunssassa. Ja ollutkin kuumeessa ja vointi muutenkin paska mutta silti tuo *kröööh* oli sitten pakko vetästä. Tunnustan. Ymmärrät yskän? *kröööh. Pointti on, että ihminen uskoo kaiken mitä suoltaa jos näin on päättänyt tilanteen nähdä. Ja näihin perustamme sitten ainakin osan noista 35000:sta päätöksestä.
Kävin keskustelun poikani kanssa. Olimme sopineet salipäivän, vuorossa olisi rinta ja core. Olin salilla puuhaamassa, koska en ollut saanut vastausta viesteihin ja aika oli suunnilleen niillä kulmilla milloin jotain tapahtuu. Sain vastauksen, että hän oli kotona ja motivaatio oli alhainen. Sellaista sattuu. Kävimme keskustelun Whatsappin välityksellä. Hän kertoi alkuun että ei ole tulossa nyt mutta tulee myöhemmin. Sanoin, että tämä ok ja laitoin meidän treenin hänelle. Sitten hän sanoi, että ei täysin ymmärrä meidän treeniä ja että mieluummin tulee nyt. Tähän sanoin että hieno homma. Odotan. Tämän jälkeen pääsimme motivaatioon ja kannusteisiin. Viestini oli jatkuvasti, että minulle kaikki ok. Tulee tai ei. Hän tiedosti hienosti, että jos ei tule nyt saattaa koko viikko mennä hukan persiiseen. Kerroin, että sitten helppo homma - tule. Sen jälkeen hän kertoi, että yrittää vältellä vastausta mutta ei toki tunne suuren suurta hinkua sinne hukan persiiseen myöskään. Minkä jälkeen päädyimme siihen, että haluaa sluibailla viikon mutta ei sitten haluakaan. Päätöksen tekeminen oli vaikeaa. Sanoin, että lähde liikkeelle vain. Ei tarvitse päättää sen enempää. Vedimme kovan treenin.
Paradigmaa on vaikea muuttaa.
Taistelulaiva oli merellä ties monetta päivää rankassa merenkäynnissä.
Kapteeni, joka oli huolissaan edelleen heikentyvistä sääolosuhteista jäi sillalla pitämään silmällä tapahtumia öisin.
Eräänä yönä vahti huudahti "Kapteeni, valo tyyrpuurin puolella keulassa". Kapteeni kysyi "Onko se paikallaan vai liikkuuko se?
Vahti kertoi valon olevan paikallaan. Tämä merkitsi sitä, että taistelulaiva oli vaarallisella törmäyskurssilla toisen laivan kanssa.
Kapteeni välittömästi määräsi viestintämiehen ottamaan yhteyden toiseen alukseen: "Olemme törmäyskurssilla. Kehotamme muuttamaan kurssia 20 astetta itään."
Toinen alus vastasi: "Muuttakaa te kurssia 20 astetta länteen."
Tästä ylimielisyydestä kiihtyneenä kapteeni pyyti viestimiestä laittamaan uuden viestin: "Olen kapteeni, muuttakaa kurssia 20 astetta itään."
Takaisin tuli toinen vastaus: "Olen merimies, toinen luokka, teidän olisi silti parasta muuttaa kurssia 20 astetta länteen."
Nyt kapteeni oli raivoissaan! Hän huuti viestimiehelle, että laittaa viimeisen viestin: "Olen taistelualus. Muuttakaa kurssi 20 astetta itään. Nyt."
Viesti tuli viipymättä takaisin: "Olen majakka."Kapteeni vaihtoi viipymättä kurssia.
Tämä klassinen anekdootti, joka erinomaisesti tuo esiin muutoksen tarpeen paradigmassa sekä itsepäisyyden vaarat, on varmasti monelle tuttu. Alkuperäinen tarina on laivastoupseeri Frank Kochin peruja.
Paradigma on minkä tahansa tieteenalan sillä hetkellä hyväksytty ajattelutapa, teoria. Paradigma on yleisesti hyväksytty totuus. Paradigma on myös se oma näkökulmasi, mistä luopuminen on hyvin hyvin vaikeaa, vaikka se olisi välttämätöntä.
Kun palaan keskusteluun poikani kanssa olisin voinut hyvin menettää malttini, kertoa että pidä tunkkisi jne. Tässä tapahtui tietoinen valinta. En lähtenyt tunteideni vietäväksi sillä tiedän, mikä on tavoitteeni. Tavoitteeni on auttaa häntä omalla matkallaan niin paljon kuin pystyn. Tukea parhaani mukaan ja ymmärtää kun se on tarpeen. Olisin ollut aseeton tämän tilanteen edessä mutta ilmeisesti lukeminen kannattaa, jos omaksuu edes osan siitä mitä lukee. #henkinenkasvu
Kuinka paljon yksi valinta painaa? Omalla kohdallani asia on paljon yksinkertaisempi mitä harjoitteluun tulee. En ole koskaan jättänyt menemättä, kun on pitänyt mennä. Jos en mennyt niin silloin ei pitänyt.
Tämä valinnan mahdollisuus erottaa meidät luonnon tilanteesta. Antilooppi ei voi valita leijonan kanssa lähteekö haastamaan oikeudessa, pyytääkö anteeksi tai tekeekö jonkin odottamattoman ratkaisun ja poistuu yhteisöstä liittyäkseen kulttiin. Antiloopilla on vain kaksi ratkaisua selviämisen kannalta - oikea ja väärä. Leijonalla on lauman ruokkisen suhteen täsmälleen samat - oikea ja väärä. Ei edes kulttia. Tilanne on win/lose tai lose/win. Tilanteessa ei ole optiota win/win - no deal.
Ihmisellä on aina valinta.
Mitä valitsi valmentaja isänpäivänä?
Kun isä lähti ottamaan vauhtia potkuun valmentaja oli maalin tolpalla ja lähti siirtämään sitä pois kesken vedon.
Mitä luulet, että tapahtui vedolle ja miltä koko hienon tapahtuman loppu tuntui. Valmentajalle kerrottiin kyllä tilanne ja treenien alku sillä kohdalla täyttä kenttää olisi ollut myöhässä sen .01.
Tämä minuutti oli ratkaiseva sen harjoituksen ja kenties joukkueen kannalta myös tulevaisuudessa.
Mitä tässä valinnassa tapahtui jos mietimme edellä luettua? Tämä saattoi olla valmentajalle päätös numero 8.456. Selkeä konflikti. Vaatii tiukan linjan eli ei ole ensin veto sitten siirto. On vain siirto. Oikea ja väärä. Ja jopa ilman värikynää - olihan vuoro alkanut. *kröööh*. Zero-sum game. Gordon Gekko. Resurssin omistajuuden käsitys vain muuttui. Joku voitti ja joku hävisi.
Mikä oli tämän valinnan paino. Mitä joku hävisi on aika selkeä mutta mitä joku voitti?
Paljon yksi päätös voi painaa?
Kommentit
Lähetä kommentti