Jus ad bellum
Oikeus sotaan. Monet tutkijat näkevät sodan väistämättömänä ja keskeisenä osana ihmisluontoa kun taas toiset väittävät sen olevan väistämätön vain tietynkaltaisissa sosio-kulttuurisissa tai taloudellisissa tilanteissa. Sodan ei tarvitse olla yhteydessä vain tietynlaisiin poliittisiin järjestöihin tai yhteisöihin. John Keegan määrittelee sodan universaaliksi ilmiöksi, jonka ilmenemismuodon ja laajuuden määrittelee sitä käyvä yhteisö.
Tämän perusteella voimme ymmärtää sodan monella tapaa. Kaikissa sodissa ei kuole ihmisiä, ammuta aseilla tai lennellä hävittäjillä. Sodan motivaation teoriat vaihtelevat ja niitä on monia. Muinaisen Cainin ja Abelin taistelun kronikoineen juutalaisen tekstin mukaan sotaan on kolme universaalia syytä: talous, valta ja uskonto. Sodankäynnin mestarin Carl Von Clausewitzin mukaan jokaisella ajanjaksolla on ollut omat sotansa, omat rajoittavat olosuhteensa ja omat omalaatuiset ennakkokäsityksensä.
Sotaan voidaan lähteä päämäärä mielessä. Rationalistinen sodan teoria määrittelee molempien osapuolten ryhtymisen sotaan järjelliseksi - molemmat haluavat saavuttaa itselleen mahdollisimman hyvän tuloksen. Tämän olettamuksen mukaan, jos tietäisimme kuinka sota päättyisi, olisi paras ratkaisu sopia sodanjälkeinen tila ilman sotaa. Tämä perustuu lähes kaikkien hyväksymään Von Clausewitzin väittämään, että sodat ovat vastavuoroisia. Jokainen sota vaatii päätöksen hyökätä ja päätöksen vastustaa hyökkäystä. Sodan syttymiseen vaikuttavat kolme asiaa: asian jakamattomuus, tiedon antaminen pettävin aikein ja kyvyttömyys tehdä uskottovia sitoumuksia.
Uskottavien sitoumuksien tekeminen voi olla mahdotonta, jos lopputulema on niin epätasainen ja antaa vallan toiselle osapuolelle ja mahdollisuuden jatkossa vaatia lisää. Tällöin toisen osapuolen on kannattavaa tehdä kantansa selväksi ja mitata tahtotilat toisaalla. Taistelu on järkevä vaihtoehto jos vapautesi, elinkeinosi, periaatteesi, kunniasi ja nimesi sekä tulevaisuutesi halutaan viedä sinulta. Jus ad bellum - oikeus sotaan on olemassa.
Jus in bello - oikeus sodassa. Tämä perustuu suhteellisuuten ja selektiivisyyteen. Kuinka paljon voimaa on tarvetta käyttää kärsimäsi kohtelun hyvitykseen. Selektiivisyys erottelee taistelussa ne, ketkä ovat siellä taistelijoina ja jotka ovat luvallisia kohteita sekä ne, jotka eivät osallistu eli sivulliset. Jos näitä sääntöjä vastaan toimii menettää kamppailu moraalisen oikeutuksensa.
Lähdemme sotaan täynnä oikeutusta. De Jure Belli ac Pacis (sodan ja rauhan laeista) kertoo, minkä ehtojen tulee täyttyä. Olemme kärsineet vahinkoa, emme pelkkää uhkaa vahingosta. Kulut ja tappiot tulevat olemaan kohtuulliset ja vastarinta voi onnistua. Olemme rekisteröity virallinen taho ja sota on hyvinkin julkisesti julistettu. Sota on viimeinen keino. Grotiuksen mukaan olemme oikeutettuja hakemaan hyvitystä. Sitä hakekaamme.
Tämän perusteella voimme ymmärtää sodan monella tapaa. Kaikissa sodissa ei kuole ihmisiä, ammuta aseilla tai lennellä hävittäjillä. Sodan motivaation teoriat vaihtelevat ja niitä on monia. Muinaisen Cainin ja Abelin taistelun kronikoineen juutalaisen tekstin mukaan sotaan on kolme universaalia syytä: talous, valta ja uskonto. Sodankäynnin mestarin Carl Von Clausewitzin mukaan jokaisella ajanjaksolla on ollut omat sotansa, omat rajoittavat olosuhteensa ja omat omalaatuiset ennakkokäsityksensä.
Sotaan voidaan lähteä päämäärä mielessä. Rationalistinen sodan teoria määrittelee molempien osapuolten ryhtymisen sotaan järjelliseksi - molemmat haluavat saavuttaa itselleen mahdollisimman hyvän tuloksen. Tämän olettamuksen mukaan, jos tietäisimme kuinka sota päättyisi, olisi paras ratkaisu sopia sodanjälkeinen tila ilman sotaa. Tämä perustuu lähes kaikkien hyväksymään Von Clausewitzin väittämään, että sodat ovat vastavuoroisia. Jokainen sota vaatii päätöksen hyökätä ja päätöksen vastustaa hyökkäystä. Sodan syttymiseen vaikuttavat kolme asiaa: asian jakamattomuus, tiedon antaminen pettävin aikein ja kyvyttömyys tehdä uskottovia sitoumuksia.
Uskottavien sitoumuksien tekeminen voi olla mahdotonta, jos lopputulema on niin epätasainen ja antaa vallan toiselle osapuolelle ja mahdollisuuden jatkossa vaatia lisää. Tällöin toisen osapuolen on kannattavaa tehdä kantansa selväksi ja mitata tahtotilat toisaalla. Taistelu on järkevä vaihtoehto jos vapautesi, elinkeinosi, periaatteesi, kunniasi ja nimesi sekä tulevaisuutesi halutaan viedä sinulta. Jus ad bellum - oikeus sotaan on olemassa.
Jus in bello - oikeus sodassa. Tämä perustuu suhteellisuuten ja selektiivisyyteen. Kuinka paljon voimaa on tarvetta käyttää kärsimäsi kohtelun hyvitykseen. Selektiivisyys erottelee taistelussa ne, ketkä ovat siellä taistelijoina ja jotka ovat luvallisia kohteita sekä ne, jotka eivät osallistu eli sivulliset. Jos näitä sääntöjä vastaan toimii menettää kamppailu moraalisen oikeutuksensa.
Lähdemme sotaan täynnä oikeutusta. De Jure Belli ac Pacis (sodan ja rauhan laeista) kertoo, minkä ehtojen tulee täyttyä. Olemme kärsineet vahinkoa, emme pelkkää uhkaa vahingosta. Kulut ja tappiot tulevat olemaan kohtuulliset ja vastarinta voi onnistua. Olemme rekisteröity virallinen taho ja sota on hyvinkin julkisesti julistettu. Sota on viimeinen keino. Grotiuksen mukaan olemme oikeutettuja hakemaan hyvitystä. Sitä hakekaamme.
Kommentit
Lähetä kommentti