OLEMINEN JA LUOVUUDEN TAITO

Luovuus on mielenkiintoinen käsite ja se voidaan helposti kokea taiteilijoiden etuoikeudeksi tai valittujen synnynnäiseksi lahjaksi. 

Luovuus kuuluu kuitenkin kaikille ja sitä voi kehittää, sitä voi johtaa ja sen avulla voi toteuttaa ja ilmaista itseään. 


Vaikka et pystyisi saamaan tyhjälle kankaalle millään metodilla mitään aikaan niin se ei tarkoita ettet voisi olla luova. 


Jokapäiväinen, arkinen luovuus on sitä kun kykenee tuottamaan ratkaisuja tuttuun haasteeseen uudesta tulokulmasta, näkemään asioita erilaisesta perspektiivistä ja muuttamaan omaa tekemistä, visioimaan sellaista mitä ei vielä ole olemassa ja paljon muuta. 


Teknisesti taidokas vesivärityö kukkamaljakosta on maalausta, ei välttämättä luovuutta ja monet uudesta kulmasta tehdyt ”luovat” ratkaisut ovat lähinnä typeryyksiä, joista ei ole mitään iloa kenellekään.


Luova kirjanpito ei ole välttämättä hyvä asia. Enronin Kenneth Lay olisi voinut aikoinaan valottaa asiaa tarkemmin vankilasta käsin, nyt kannattaa vain ottaa tämä tällaisenaan ja huomioida. Lay on vaihtanut hiippakuntaa eikä kommentoi.  


Rick Rubinin teos Luovuus ja olemisen taito käsitteli luovuutta, havaintoja siitä ja taiteilijana elämisestä hyvin laajasti ja sen ajoittain voimakkaasti läsnä ollut metafyysinen olemus ei todellakaan ole ollut kaikkien lukijoiden mieleen. 


Rubinin mukaan ”luovuus ei ole harvinainen kyky” ja teos herättelee siihen ajatukseen, että itse kunkin omaan elämään voi hyvinkin sisältyä aimo annos luovuutta ja erityisesti potentiaalia siihen. Jos sen vain huomaa ja ottaa tilaisuudesta kiinni. 


Luovuus onkin monella tapaa kykyä olla utelias ja vastaanottavainen sekä herkkä uusille asioille lapsenmielisellä (tai aloittelijan) tavalla. Ei täysin vastoin Shunruy Suzukin zen-oppeja aloittelijan mielestä. 


Rubinia lainaten ”Luovuus ei liity vain tekemiseen, vaan se on tapa olla”.


Itselleni on jäänyt erityisen kirkkaasti teoksesta mieleen kuvaus siitä, mitä on yhteistyö tässä luovuuden kontekstissa. 


Siinä kuvattiin tilanne, missä meillä on kolme eri tahoa ja jokaisella on oma ajatuksensa siitä miten asia pitäisi toteuttaa; A, B ja C. Rubin mainitsee, että usein päädytään jonkinlaiseen kompromissiin näistä, missä aina jokin osapuoli voittaa ja jokin häviää. Tämä ei ole yhteistyötä. Yhteistyötä on toteuttaa vaihtoehto D. Kaikki voittavat ja luodaan jotain täysin uutta. 


Rick Rubin kuvaili tämän paremmin mutta ajatuksesta saa kiinni. 


Yleensä näissä tilanteissa päädytään D:n sijaan tilanteeseen mistä voi todeta, että kyllä, kameli on edelleen komitean suunnittelema hevonen. Tässä tapauksessa nimeltään ABC. 


Aalto-yliopiston kirjoituksessa Viisi asiaa, jotka jokaisen tulisi tietää luovuudesta nostetaan esiin - saatoit arvata - viisi asiaa*:  


  1. Luovuus pitää terveempänä: luovuus auttaa sopeutumaan, tukee fyysistä ja psyykkistä terveyttä, kytkeytyy itsensä toteuttamiseen ja merkitykselliseen elämään sekä on se, millä pystymme tuottamaan informaatiovirrasta omaa tietoa. 

  2. Luovuus syntyy luottamuksesta: luovuus voi esiintyä vain, jos tila on turvallinen. Sille tulee myös antaa aikaa, koska sitä ei voi käskeä tai aikatauluttaa, vaikka sille olisi tilaa (sen paremmin yritysmaailman sähköpostitulvassa kuin vaikkapa ateljeessa). 

  3. Luovuuden johtaminen pullonkaulana: luovuuden potentiaali on valtava, mutta sitä ei hyödynnetä. Tässä tehokkuusorientoitunut kulttuuri ja sen kautta koettu ajan ja resurssien puute.

  4. Luovuus näkyy viivan alla: tutkimuksen mukaan yritykset, missä luovuutta tuettiin suoriutui keskimääräistä korkeammalla tasolla taloudellisesti. Kuluneet esimerkit, mutta 3M -post-it lappu ja Googlen Gmail-sähköpostisovellus ovat tällaisia ”ylimääräisiä” projekteja, ja ihan hyvin ovat menestyneet. 

  5. Luovuus ei korvaudu tekoälyllä: tekoäly on nopea ja usein hyödyllinen, mutta sen pitäisi olla apuri, ei luova tekijä. Se ei korvaa luovuutta mutta voi kehittyä sen rinnalla. Keskivertokäyttäjä myös saa tekoälyllä tekoälyllä keskiverrosti tehdyn näköisen tuloksen. 

Luovuus on ihmiselle henkilökohtaisesti tärkeä voimavara ja sen lisäksi se on kilpailuetu liike-elämässä. 


Uhanalainen luovuus


Luovuus ei ole itsestäänselvyys eikä se tapahdu tyhjiössä - se tarvitsee tilaa ja se tarvitsee siihen kykenevän toimijan. Se luovuus, mistä tässä puhun, ei voi elää siinä jatkuvassa selviytymisen ja kuormituksen tilassa, mitä työelämän arki usein voi olla. 


Luovuus on kiireen ja stressin ensimmäinen uhri ja yleensä viimeisenä elvytettävä asia korporaatioympäristössä. 


Luovuus on kuin panda, eli uhanalainen, mutta pandan lailla sekään ei ole ottanut dunkkuun kahdesti. Luovuus on vain väsynyt. 


Jotta henkilö pystyy toimimaan luovasti hänellä tulee olla turvallinen tila ja aikaa operoida. 


Henkilökohtaisesti minulla on ollut merkittäviä haasteita tällä osastolla jo pidempään ja kansio keskeneräiset projektit on kasvanut niin, että minulla on varmaan 100 sivua tekstiä, joka odottaa täydellisyyttä sekä kaikenlaisia ajatuksia kuvataideprojekteista.  


Sitten tapahtui Banksy ja olen tuottanut alle viikkoon kaikenlaisia sabluunaharjoitustöitä ja samalla yleisesti luovuus on jotenkin vapautunut. Aika magee fiilis. 


Tussi, kartonkiroskiksesta dyykattua pahvia, mattoveitsi ja spraykannu.  


                                                                Sabluuna


                                                                Tulos


En ole hetkeen päässyt tälläisessä tekemisessä vastaavaan flow-tilaan! Yleensä vaatinut jonkinlaisen laudan alle. 


Teen edelleen alle viikon kokemuksella tästä toteuttamisen muodossa virheitä, mutta opin koko ajan. Flow-tilaa tutkiva ja siitä kirjoittava Steven Kotler mainitseekin teoksessaan The Rise of the Superman, että optimi on pyrkiä tekemään jatkuvasti 4 % korkeammalla tasolla, kuin mihin pystyy. Tämä on se sweet spot. 


Olen vakuuttunut, että pahvia ja erilaisia projekteja löytyy kyllä. Näiden kanssa koko on merkittävä tekijä, mitä pienempi sen vaikeampi. Yllä kuvattu rotta on 19,5 cm korkea ja oli materiaalin ja välineen osalta aika rajoilla. Eli ihan OK suoritus. Kaikki vedetään ykkösellä. 


Luovuuden kannalta on siis tärkeää työskennellä säännöllisesti ja nousujohteisesti sekä kehittää omaa suoritustekniikkaa - oli sitten kyseessä katutaide, lautailu, kirjoittaminen tai innovointi. 


Tämän lisäksi pitää olla kognitiivisesti vireä. 


Maltillinen lista, joka vaatii silti suotuisat olosuhteet ja tukea. 


Voimaannuttava juttu on se, että toimintani fake-ass-Banksyna on vapauttanut luovuuden kaikilla osa-alueilla. Ei vain fake-ass-Banksy -alueella. 


Jos luovuus tuottaa viivan alle niin miksi kaikki eivät tee sitä


Tämä ei ole tutkimukseen perustuva vastaus, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että tämä johtuu siitä että, liiketoiminnan kontekstissa puuttuu luottamus luovuuteen yleisesti, sillä luovuuden konversio tuottoon ei ole välitön eli tämä vaatii riskien sietämistä. On tärkeämpi tehtäviä kuten inventaario, mihin kehittäjän pitää osallistua, koska esimerkiksi TET-harjoittelija oli liian kallis, eikä uuden luominen ei ole kenenkään tehtävä. 


Liiketoiminnallisesti tuottoisaa luovuutta vain jotenkin odotetaan tulevan. Jostain. 


Luovuutta ei varsinaisesti arvosteta, koska sen tunnistaminen on vaikeaa. Kuka siihen luomiseen oikeastaan pystyy? Ainakin alkuräjähdys tai jumala, riippuen keneltä kysyt.  


Luovuus on vähän kuin vastuullisuus. Monen mielestä silkkaa humpuukia ja turhuutta aina siihen asti, kunnes ilman sitä ei enää edes saa toimia laillisesti tai - kuten jokunen edistyksellinen kaupunki - ei voi hakea avustuksia, jos ei ole uskottavaa vastuullisuussuunnitelmaa. 


Näköalattomuuteen taipuvaiset elävät maailmassa, jota ei ole enää hetkeen ollut olemassa, mutta lainsäädännön kankeus pitää heidän kuvitelmansa elossa. 


Luovuutta ei tulla koskaan säätämään laissa. Siinä on voimassa viidakon laki ja vain luovat selviävät. 


Jos luovuus olisi helppoa, niin kaikki olisivat luovia. 


José Mourinho kertoi aikoinaan, kuinka kuka tahansa valmentaja voi etsiä YouTubesta harjoitteen ammattilaisjoukkueilta ja toistaa sen oman joukkueensa harjoituksissa. Hän jatkoi kuitenkin, että vaikeampaa, ja se varsinainen tarkoitus, on pystyä tuottamaan omaa tietoa. 


Olemassa olevaa tiedon muokkaaminen tilanteen vaatimuksiin on myös plagioinnin ja osaamisen ero. Lisäksi se vaatii vielä yhtä asiaa. 


Luovuutta. 



Tekoälystä


Termi jo kertoo, että kyseessä ei ole oikea äly ja henkilökohtaisesti myönnän, että olen todellinen aloittelija sen käytön suhteen. Käytin sitä kerran kokeillakseni miten se voi referoida tieteellisen artikkelin ja myös muutaman kerran Adobe Photoshopissa taustan poistoon. Aiemmin se vaati pientä käsityötä ja tarkkaa hiiren käyttöä.  


Graafikkona, joka on tehnyt old school manuaalisesti aika vaativia töitä mm. Photoshopilla en ole pelkästään iloinen, että henkilöt joilla ei ole mitään osaamista pystyvät samantyyppiseen tekoälyllä. Toki osaamisen puute näkyy siinä, että kaikki näyttää ja haisee tekoälyltä ja näiden käyttäminen esimerkiksi markkinoinnissa on lähinnä osoitus osaamattomuudesta, ei uskottavuudesta.  


Tämä on vain kosmeettinen harmi. 


Useamman yliopiston tutkimuksien ja ehkä jopa totuutena pidettävän näkemyksen mukaan n. 20-50 kysymyksen yksinkertainen ”keskustelu” ChatGPT:n kanssa kuluttaa puoli litraa (puhdasta) vettä. ChatGPT:llä on about 100 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Tämä koskee myös kaikkia muita vastaavia toimijoita, kuten CoPilot (tämä toki Microsoftin tekemä, eli se alkaa takuulla päivittämään itseään, jos sitä yrittää käyttää - kuten kaikki muut yrityksen tuotteet). 


YK:n arvion mukaan lähes puolet maailman väestöstä tulee kärsimään vesipulasta vuoteen 2030 mennessä. 


Tämä ei suoranaisesti koske välttämättä Suomea, koska täällä pohjoisessa jäähdytysvettä voi käyttää uudestaan ja täällä on muutenkin kylmä. 


Haaste on kuitenkin globaali ja elämme kaikki samalla pallolla. Paitsi toki porukka joka ei omasta mielestään edes elä pallolla vaan tasaisella maalla. 


Se merenpinta, joka nousee voi peittää myös etuoikeutetun rantatontin tenniskentän, mokoma retale. Ei siis kannata säästää sitä ”otan yhteyttä kansanedustajaani”-korttia tuohon tilanteeseen vaan käyttää se estämään koko jupakka ja pidentää tennis kautta ennakoivasti. 


Vastuullisuuden sisäistäminen ei suju kaikilta ja kohtuullinen osa tekoälyn käytöstä ei ole välttämättä aivan täysin tarpeellista. Sillä jopa ”leikitään” ja valjastetaan se tekemään täysin typeriä asioita. Käyttäjä voi mainiosti ottaa kuvan lemmikistään ja pyytää tekoälyä tekemään siitä violetti ja yhdistämään se Winston Churchill aiheiseen öljyvärimaalaukseen. En pysty kertomaan motivaatiota. 


Lähtökohtaisesti se miten ihmiset käyttävät tekoälyä osoittaa sen, että Skynet ei ollut väärässä, kun päätti että merkittävä osa ihmiskunnasta ei kelpaa edes luudanvarteen. 


Tekoäly tekee tyhmistä tyhmempiä, vähemmän tyhmistä laiskoja ja sen käyttöä välttävistä joko nihkeitä reliikkejä tai luovia yli-ihmisiä. Aika näyttää miten tuon viimeisen kanssa käy. Muut näkee jo nyt. 


Luovuus merkittävänä voimana on tässä AI-aallossa sivullinen.  



Luovuus


Luovuus ei tule koskaan poistumaan tyylistä. Sitä tarvitaan aina, jotta uusi loikka eteenpäin ja tulevaisuuteen on mahdollista. 


Luotan, että saamme jatkossakin nauttia esimerkiksi taiteesta, jolla on yhteiskunnallinen viesti. Taiteesta, joka kumpua inhimillisyydestä ja empatiasta, tuntee oikean ja väärän ja kykenee kriittiseen ajatteluun.


Luotan, että wow-elämykset eivät ole tässä. 


*otsikoiden alla olevat kommentit ovat omiani

Kommentit

Suositut tekstit